KUNNOSTUSOJITUS PARANTAA PUUSTON KASVUA

Kasvava metsä vaatii tasapainoisen vesitalouden. Mikäli vesitaloutta ei korjata, puiden kasvu tyrehtyy.

Kun ojat ovat kasvaneet umpeen, ojien kuivatusteho heikkenee. Pohjavedenpinta nousee ja tukahduttaa kasvatettavan puuston juuriston. Kunnostusojituksessa umpeutuneet ojat avataan ja tarvittaessa tehdään uusia ojia. Ojituksen ansionsa puut pystyvät hyödyntämään ravinteet paremmin.

Toimenpiteet pitää tehdä oikeassa järjestyksessä. Ojitettava alue harvennetaan, minkä jälkeen se ojitetaan. Samaan yhteyteen on taloudellista yhdistää myös metsänlannoitus. Kunnostusojitus edellyttää vesiensuojelusuunnitelmaa, minkä laatii metsäalan ammattilainen. Ojitus tehdään 20–40 vuoden välein. Kunnostusojitus tehdään kesällä, koska silloin kiintoainesten kulkeutuminen vesistöihin on pienimmillään.

Kunnostusojituksen tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Ojitusta harkittaessa arvioidaan ojituksesta saatava hyöty. Kunnostusojitusta harkittaessa onkin syytä laskea, onko ojituksen ansiosta saatavat puunmyyntitulot suuremmat kuin ojituksesta aiheutuneet kustannukset.

Jos puusto kärsii ravinteiden epätasapainosta, pitää kasvu palauttaa lannoituksella. Lannoituksen puutetta ei voida korjata pelkästään ojittamalla.

TULE METSÄKONTIOON – MEILLÄ OSATAAN!